Mielipide: Vasemmistoliiton edustajien reaktio "katujengiongelmaan" on puhua tekijöiden oikeuksista - uhreista ei hiiskutakaan
Discover more from Anterilla on asiaa
Mielipide: Vasemmistoliiton edustajien reaktio "katujengiongelmaan" on puhua tekijöiden oikeuksista - uhreista ei hiiskutakaan
Puhuttaisiinko suvaitsemisesta, ymmärryksestä ja rikollisten tekijöiden oikeuksien puolesta jos tietäisimme heidän olevan äärioikeistoon kytköksissä olevia henkilöitä muslimitaustaisten sijaan?
Poliisin raporttien mukaan, kun puhutaan pääkaupunkiseudun “katujengeistä” 95% tapauksista kyse on “maahanmuuttajataustaisista” henkilöistä.
Tarkemmin sanottuna kyse on toisen polven Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maahanmuuttajista, eli muslimitaustaisista Suomessa syntyneistä ja kasvaneista nuorista. Suomen kansalaisista. Tämä on silmien edessä oleva yksinkertainen fakta epäonnistuneesta integraatiosta, jonka kanssa on elettävä.
Sitä ei enää pysty kieltämään.
Kuitenkin aluksi hyvin sensuroitu puheenaihe, kuten kaikki puheenaiheet, jotka tavalla tai toisella kytkeytyvät kriittisesti islamiin tai muslimeihin, on nyt yksi tulevien vaalien suurin lehdistön ja poliitikkojen dilemma. Tämäkin vasta sen jälkeen, kun Ruotsidemokraatit menestyivät Ruotsin vaaleissa.
Mitään ongelmaahan ei aikaisemmin ollut olemassakaan. Kuitenkin niin lehdistö kuin päättäjät esittävät vieläkin ettei asia liity millään tavalla taaskaan rauhanuskoksi suomalaisille esitettyyn islamiin tai sen taantumukselliseen kunnia-, sekä väkivaltakulttuuriin.
Käsittelin aikaisemmin valtavirran kykenemättömyyttä ymmärtämään ilmiön juurisyitä ja sen suoraa korrelaatiota muslimien integraatiohaluttomuuden kanssa.
Toin esille kuinka yhdeltä laidalta maalataan kaikki maahanmuuttajat ja toisesta puolustellaan tapahtumia maahanmuuttajien nimissä. Molemmat osapuolet, niin vasemmistomieliset kuin perussuomalaiset äänestäjät, sekä päättäjät näyttävät olevan pitkälti hyvin tietämättömiä mitä heidän yhteiskunnassaan oikeasti tapahtuu.
Lue myös: Suomalaiset puhuvat päät pohtivat "katujengiongelman juurisyitä" - kaikki osapuolet pihalla
Vasemmistopuolueista viestitään ehtymätöntä suvaitsemista
Muun muassa Vasemmistoliiton kansanedustajan Minja Koskelan mukaan “puhutaan alaikäisistä, joista jokainen rikokseen syyllistynyt lapsi tai nuori ansaitsee tukea ja apua”.
Uhreista hän ei hiiskukaan. Onko uhreista puhuminen “populismia” tai kenties “persujen myötäilyä”? Ovatko kaikki aiheesta edes hieman kriittisesti puhuvat, jotka eivät halua silittää hyvin väkivaltaisen integraatiohaluttoman uskonnollispoliittisen kulttuurin nuorison edustajien päitä ehtymättömällä suvaitsemisellaan, “isoja pahoja persuja”? Voiko persu koskaan olla oikeassa ja saako silloin häntä myötäillä?
Vaikka siis olen itse Lähi-Idästä kotoisin oleva hyvin liberaali kotoutunut maahanmuuttaja, joka puhuu tästä kehityksestä yhtä kriittisesti kuin iranilainen tai kurdifeministi puhuisi samanlaisesta kehityksestä islamilaista jengiytymistä vastaan kotimaassaan?
Olenko minäkin nyt myös “paha persu” ja “rangaistuspopulisti”?
Muslimitaustaisten jengiytymisen ja sille ominaisen groomaamisen
sekä raiskausten uhreiksi on Suomessa joutunut tuhansia alaikäisiä tyttöjä, joiden traumat tulevat vaatimaan elinikäistä työtä, jos ovat koskaan korjautuakseen.Toimintamallit ovat Lähi-Idästä tuttuja ja tyttöjä kohdellaan sekä ahdistellaan islamin käytäntöjen mukaisesti, jos eivät noudata islamilaisia siveyssääntöjä, kuten vain naisille pakollisia seksistisiä pakkohuntuja. Varsinkin ei-muslimit, eli niin sanotut "vääräuskoiset" ovat monesti "vapaata riistaa".
Haavoittuvassa asemassa olevat ja heikoista perhetaustoista tulevat suomalaiset nuoret tytöt nähdään "hyväksikäytettävänä vääräuskoisena saastana" hyvin toksisessa islamilaisessa patriarkaalisessa käytösmallissa, jonka keskellä nämä “katujengiläiset” kasvavat islamilaisissa yhteisöissään.
Tytöistä ja uhreista Vasemmistoliiton kansanedustajat eivät puhu. Kun puhutaan sosiaalityöstä ja huollosta kyse ei ole näytä olevan koskaan siitä kuinka uhreja vaan nimenomaan miten tekijöitä voidaan auttaa.
Keskusteluissa ei kuulemma saa “leimata”, eli oikeista juurisyistä, kuten islamilaisesta kunniaväkivallasta, islamisaatiosta ja integraatiohaluttomuudesta puhuminen on arvatenkin varmaan “islamofoobista”. Saako muslimien hyvin nähtävästä ja valtavirran uskontoon pohjautuvasta muslimiyhteisöjen naisvihasta puhua lainkaan kriittisesti?
Minusta tämän artikkelin kirjoittajana, on hyvin vaikea uskoa, että valtavirta, vasemmistoon kallellaan olevat sosiaalityöntekijät ja vasemmistopuolueiden edustajat puhuisivat yhtä myötäisesti tekijöistä, jos tietäisivät heidän olevan kytköksissä äärioikeistoon eikä muslimeihin ja/tai islamiin.
Mitä enemmän asia liittyy islamiin tai muslimeihin, sitä pehmeämmät vasemmistomielisten, sekä -edustajien reaktiot ovat.
👉Tilaa tästä 4,50€/kk kannatusjäsenyys Anterilla on asiaa - Uutiskirjeeseen!
👉Voit myös liittyä The Haaremi - Yhteisöön tästä!
The Haaremi on suomalainen liberaalien humanistien, uskontokriitikkojen ja sananvapauden kannattajien nettiyhteisö.
Missiomme on tehdä siitä vähemmän tabu, että taikauskoisista uskomuksista ja uskonnoista puhutaan kriittisesti, jopa pilkallisesti. Arvostamme uskonnonvapautta ja erityisesti vapautta uskonnoista. Arvomme perustuvat sekularismiin, itsehallintoon ja ihmisoikeuksiin.
- "Grooming on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.[1] Erityisen yleisiä grooming-prosessin alkamistapoja ovat lapsen kehuminen ja lapsen kuvan kommentointi.[2] Suoraan seksiin viittaavat yhteydenotot ovat harvinaisia.[2] Prosessin osana voi olla esimerkiksi ystävällisyyttä, hellyyttä ja lahjojen antamista, ja lapsi on yleensä vapaaehtoisesti luomassa suhdetta.[1][3] Myöhemmin kuvaan voi astua mukaan esimerkiksi kiristys.[1] Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on Suomen rikoslain 20. luvun 8 b §:n mukaan rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.[4]”, Wikipedia.