Mielipidevanki, Mehmet Ali Yaşa, menehtyi saattohoidossa Suomessa
Kaksi kuukautta ennen 30 vuoden tuomionsa suorittamista vapautunut syöpäpotilas Mehmet Ali Yaşa menehtyi Suomessa, jonne hän oli matkustanut jatkohoitoon ja perheensä luokse.
Turkin Malatyan kaupungin T-tyypin suljetussa vankilassa pitkään ollut 61-vuotias Mehmet Ali Yaşa, joka vapautettiin 74 päivää ennen 30 vuoden (alun perin 36 vuoden) elinkautisen tuomionsa päättymistä, menehtyi saattohoidossa Suomessa.1
Pitkälle edennyttä keuhko- ja aivosyöpää sairastaneen Yaşan asianajaja pyysi lykkäystä tuomion täytäntöönpanoon pääsyyttäjänvirastolta, ja hänen vankeuttaan päätettiin lykätä kuudella kuukaudella.
Yaşa vapautettiin väliaikaisesti 16. helmikuuta 2024, jotta hän voisi hakeutua hoitoon. Malatyan koulutus- ja tutkimussairaalassa hoidettu Yaşa menehtyi Suomessa, jonne hän oli matkustanut jatkohoitoa ja perheensä tapaamista varten.
Suomessa hänen sairautensa todettiin kuolemaan johtavaksi, ja hänet siirrettiin saattohoitoon. Siellä hän menehtyi rauhallisesti nukkuessaan rakkaiden ihmisten ympäröimänä.
Vallankumouksellinen kurdi opettaja oli “vaaraksi” Turkin hallitukselle
Vuonna 1994 Turkissa Mehmet Ali Yaşaa syytettiin ankarasti ja vietiin nopeasti oikeuden eteen ilman mahdollisuutta valittaa tuomiosta. Hän sai mielipiteidensä vuoksi alun perin 36 vuoden tuomion. Yaşaa käytettiin "varoittavana esimerkkinä" muille korkeakoulutetuille, julkisesti puhuville kurditaustaisille henkilöille 1990-luvun Turkissa.
Hänen korkea tuomionsa perustui tekaistuihin "laittoman järjestön jäsen" -syytöksiin, mutta todellisuudessa kyse oli hänen mielipiteistään, suosiostaan kurdiväestön keskuudessa ja hänen kirjoituksista.
Hänellä oli entuudestaan erittäin huonot välit turkkilaisten poliisien kanssa, jotka olivat tuotu kurdienemmistöiseen kotikaupunkiinsa valvomaan ja alistamaan kurdeja turkkilaisenemmistöisistä kaupungeista.
Kun Yaşa pidätettiin Diyarbakırissa, Turkissa, vuonna 1994, hänet vietiin samantien valtion "turvallisuustuomioistuimeen", jossa hänet tuomittiin ilman asianmukaista asianajajaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen (36 vuotta) ilman valituslupaa syytettynä "valtion yhtenäisyyden ja koskemattomuuden häiritsemisestä".2
Vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen Kurdin kieli kiellettiin virallisesti sekä julkisessa että yksityisessä elämässä Turkissa. Hallitus kielsi virallisesti sanat "kurdit", "Kurdistan" ja "kurdi". Monia ihmisiä pidätettiin ja vangittiin, jos he puhuivat, julkaisivat tai lauloivat kurdiksi.
Yaşa ei lopettanut oman äidinkielensä puhumista vaan opetti sitä jopa muille kurditaustaisille oppilailleen lukion opettajana, huolimatta poliisin varoituksista 90-luvun alussa. Hän opetti äidinkieltä kotikaupunkinsa lapsille, joita tuon ajan hallitus yritti "turkifikoida" eli saada unohtamaan kurditaustansa.
Yaşan oma äiti ei osannut edes Turkin kieltä, ja hänen äidinkielensä oli silloin kriminalisoitu. Omaa kieltä ei voinut enää puhua. Ei voinut enää puhua lainkaan.
Vaikka Yaşa ei koskaan koskenutkaan aseeseen Turkin virallisen asepalveluksen ulkopuolella eikä kuulunut kurdien laittomaan *PKK-liikkeeseen (vaikka sympatisoikin), hänelle junailtiin absurdi 36 vuoden tuomio. Tämä tapahtui, koska hän oli ylpeästi kurdi eikä suostunut kuuntelemaan alistavaa turkkilaista virkavaltaa, vaikka häntä varoitettiin. Virkavalta halusi tuhota hänen kielen, kulttuurinsa, historian ja kansansa.
Hänen tuomionsa laskettiin myöhemmin “vain” 30 vuoteen joidenkin turkkilaisten lakien muututtua 2000-luvun alussa EU-jäsenyys toiveiden aikana. EU-jäsenmailla ei saa olla poliittisia ja mielipidevankeja. Turkki ei koskaan liittynyt EU:hun.
*Vuonna 2019 kurdien demokraattiset PKK / YPG ja sen sisarjärjestö SDF kansanpuolustusjoukot, avustivat USA:ta päihittämään islamilaisen ISIS-terroristijärjestön Syyriasta ja Irakista - Turkin valituksista huolimatta. Suoritettuaan erinomaisen työn terrorismia vastaan, sekä perustettuaan alistavan islamilaisen kalifaatin tilalle naisten oikeuksia kunnioittavia suorademokraattisia alueita, USA, Trump, päätti luovuttaa heidät ‘Nato-liittolaiselle’ nykyään islamistiselle Turkille - ja kurdit petettiin jälleen.3
Yaşa dramatisoi Roboskin, kurdien verilöylyn, tapahtumat ja esittelee sen lukijoille tunteikkaalla tavalla. Samalla kun hän kuvaa verilöylyä teatterin kielellä, hän avaa myös Roboskin kurdien sosiologista rakennetta lukijoille.
Roboski-välikohtaus (kurdiksi Komkujiya Roboskî), tunnettu myös nimellä Uluderen ilmaisku, tapahtui 28. joulukuuta 2011 Ortasussa, lähellä Turkin ja Irakin rajaa sijaitsevassa Uluderen kylässä. Turkin ilmavoimat pommittivat ryhmää kurdisiviilejä, jotka olivat väitetysti osallistuneet "bensiinin ja savukkeiden salakuljetukseen".
Välikohtauksessa kuoli 34 ihmistä hävittäjien iskuissa. Turkin hallitus pyrki vaientamaan tapahtumat ja syytti myös Yaşaa siitä, että hän kirjoitti tapahtumista kurdiksi.4
Kymmenet tuhannet suomalaiset lukivat Mehmet Ali Yaşan elämästä X:ssä useampien viikkojen ajan, kun hän ehti asua Suomessa perheensä luona, jotka ovat Suomen kansalaisia.
Hänen tarinansa ja hänelle tapahtuneet väärinkäymiset ehtivät tulla tutuksi kymmenille tuhansille hänet maahan tervetulleeksi toivottaneille sympatisoiville suomalaisille, jotka lähettivät myös hänen läheisilleen massoittain osanottonsa kuultuaan menehtymisestä.5
Em kurên Mezopotamya yên Amedê ne. Em neviyên Gilgamêş in.
Serê we sax be bavê min.
Lepää rauhassa, soturi.
Mehmet Ali Yaşa
-1963-2024-
Uutiskirje on pystyssä tukijoiden ansiosta!
👉 Tue uutiskirjettä 5 € / kk! 🤗
(Paras tapa tukea Anteria!)
👉 Tarjoa 5 € kahvikuppi! ☕
(Kertaluontoinen tuen muoto!)
Seuraa somessa @anteryasax
Yhteisöt:
👉 Facebook-tukiryhmä
(1000+ jäsentä!)
👉 Liity The Haaremi Discord-yhteisöön!
(150+ jäsentä!)
The Haaremi on suomalainen liberaalien humanistien, uskontokriitikkojen ja sananvapauden kannattajien nettiyhteisö.
Missiomme on tehdä siitä vähemmän tabu, että taikauskoisista uskomuksista ja uskonnoista puhutaan kriittisesti, jopa pilkallisesti. Arvostamme uskonnonvapautta ja erityisesti vapautta uskonnoista. Arvomme perustuvat sekularismiin, itsehallintoon ja ihmisoikeuksiin.