Talibanit etsivät nyt parempaa elämää maista, joita vastaan taistelivat
Talibanit etsivät nyt parempaa elämää maista, joita vastaan taistelivat
Sen jälkeen, kun Talibanin uusi Afganistanin islamilainen emiraatti perustettiin, monet ryhmän entisistä terroristeista ovat lähteneet maasta etsimään parempaa elämää Euroopan sosiaaliturvasta.
Ranskalainen Marianne-lehti1 seurasi yhden entisen islamilaisen Taliban-terroristin tarinaa ymmärtääkseen paremmin, miksi niin monet lähtevät Afganistanista ja suuntaavat asumaan länsimaalaisiin maihin, joita vastaan he taistelivat sharia-lain perustamiseksi.
Hamad, jonka sukunimeä häntä haastatelleet Marianne-toimittajat eivät kerro, on kotoisin Lôgarista, joka sijaitsee 80 kilometriä pääkaupungista Kabulista etelään. Hamad ei ollut koskaan astunut jalallaan Afganistanin pääkaupunkiin ennen 15. elokuuta 2021, jolloin hän saapui sinne sinä päivänä, kun Talibanit valtasivat kaupungin takaisin liittouman joukoilta.
Sen jälkeen, kun Talibanit saivat Afganistanin jälleen hallintaansa, Hamad työskenteli maan erikoisjoukkojen Badri 313 -yksikön2 jäsenenä, ja hänen tehtävänään oli valvoa tarkastuspisteitä. Mutta Hamad myönsi, ettei halunnut enää sellaista elämää.
“Olen tappanut niin monta”
"Olen väsynyt sotaan. Olen tappanut monia viattomia ihmisiä. En kadu mitään, mutta tänään haluan jatkaa eteenpäin.", Hamad sanoi toimittajille osoittamatta merkkejä katumuksesta.
Seitsemän vuotta kestäneen terroristisen sodan jälkeen entinen Taliban-terroristi kertoi toimittajille, että hän tuntee olevansa oikeutettu "rauhaan" ja "vapauteen", kaksi sanaa, jotka tuntuvat olevan ristiriidassa sen tehtävän kanssa, jonka puolesta Hamad vaaransi henkensä taistellessaan islamilaisen terroristisen Taliban-hallinnon puolesta sharia-lain perustamiseksi maahan.
Marianne-lehden toimittajat kysyivät, oliko Hamad "pettynyt islamilaiseen emiraattiin, joka perustettiin voimakeinoin ja terrorilla puolitoista vuotta sitten?", mutta mies vastasi vain, ettei se ollut hänen ongelmansa.
"Perustamamme järjestelmä (sharia-lain emiraatti) on hyvä, uskon siihen. Se ei ole ongelma.", Hamad sanoi.
Hamad toivoi voivansa jäädä eläkkeelle Pariisissa, mutta sai tietää, että Ranskan hallitus ei myöntänyt hänelle viisumia maahan, mikä on ongelma, joka on liiankin tuttu monille Talibanin entisille terroristeille.
Lue myös: Taliban: "Emme salli naisia kouluun, koska se on tarpeetonta!"
Taustalla taloudelliset ongelmat ja rauhanajan yhteiskuntaan sopeutuminen
Toinen entinen terroristi, Faisal oli lastensairaalan vartija ja Talibanin tarkkailija, ja hän halusi lähteä Afganistanista, koska hänelle ei ollut maksettu palkkaa yli 14 kuukauteen.
"Olen ollut emiraatissa alle viisi vuotta, minua pidetään nuorena, olen täällä kuin vapaaehtoinen.", Faisal kertoi Marianne-lehdelle.
“Ainoastaan ministeriöiden, erikoisjoukkojen ja tiedustelupalvelujen ylin johto saa nykyään palkkaa. On rankkaa, kun ei saa tunnustusta, kun on taistellut kuten kaikki muutkin.", Faisal lisäsi.
"Ongelma ei ole se, että olemme saapuneet Kabuliin, eikä turvallisuus, jonka olemme antaneet. Ongelma on talous, palkkojen puute ja se, ettei kansainvälinen yhteisö tunnusta emiraattia.”, Faisal lisäsi.
Sanomattakin on ilmiselvää ettei kansainvälinen yhteisö tue tyranniaa, terrorismia ja naisten alistamista, vaikka Talibanin jäsenet ihmettelevätkin asiaa.
Yhdysvaltalaisen ABC Newsin mukaan3 vain vuosi sen jälkeen, kun talibanit olivat vallanneet Afganistanin takaisin, yli 40 prosenttia afganistanilaisista eli köyhyysrajan alapuolella, ja 97 prosentin odotetaan joutuvan köyhyyteen viimeistään tänä vuonna.
"Jotkut perheet ovat turvautuneet myymään elimiään syödäkseen, ja toiset ovat myyneet omia lapsiaan selviytyäkseen.", ABC:n toimittaja Hyder Abbassi kertoo.
Kansainvälisen pelastuskomitean johtaja Vicki Aken totesi4, että "maailman johtajat pyrkivät eristämään Talibanin taloudellisesti".
"Kansainväliset poliittiset lähestymistavat rampauttivat talouden, tuhosivat pankkisektorin ja syöksivät maan humanitaariseen katastrofiin, joka on jättänyt yli 24 miljoonaa ihmistä ilman riittävästi ruokaa joka päivä.", Aken lisäsi.
Mutta onko kansainvälinen yhteisö todella syyllinen Afganistanin nykyiseen ahdinkoon ja pitäisikö länsimaiden todella päästää entisiä Taliban-terroristeja yhteiskuntaansa?